Dajti-vuorella

Vihdoinkin asiaan

 Muutaman lomapäivän jälkeen päästiin vihdoin asiaan. Wohoo! Tuli siis huhkittua ja näyteltyä oikein kunnolla. Aamupäivällä menimme päiväkotiin jossa esitimme näytelmän ihanille lapsille, näytelmän jälkeen lapset saivat kasvomaalauksia, kaikki olivat todella innoissaan. Voiko suloisempaa näkyä olla? Ja vaikka ei ollutkaan yhteistä kieltä, leikkiminen onnistui mainiosti.

 Lounaan jälkeen körötelimme bussilla hyvän matkaa jonnekin.. Paikka liittyi jotenkin ruotsalaisiin ja iltapäivätoimintaan. Näyttelimme heille samat näytelmät ja leikimme sekä viimeinen pari uunista ulos, että joitain paikallisia leikkejä paikalla olleiden lasten ja nuorten kanssa. Huomenna palaamme takaisin päiväkotiin ja myös tuohon toiseen paikaan. Siitä huomenna lisää. Ruoka kutsuu!

Ps. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja oli lämmin! Aivan unelma sää, tosin pari palamista tullut, mutta se ei häiritse menoa ja meininkiä.

Muutosten maanantai

Eilen laaditut suunnitelmat kertoivat, että tänään mennään maalaamaan naistenkeskuksen seiniä, mutta maalaustamineisiin pukeutunut ryhmämme vaihtoikin vaatetuksensa ja päätyi paikallisten muutosten myötä aamupäiväksi vuoristomaisemiin.  Valokuvaussession jälkeen tutustuttiin Krujen kojuihin, kotiseutumuseoon ja upeisiin näköaloihin. Joillekin tarttui mukaan hopeaa, villaa, kauniita liinoja ja muita mukavia tuomisia. Vuorenrinteellä syntyi myös hienoja kampauksia ryhmämme omien taitojen tuloksena.

Krujen jälkeen olimme lähdössä romanikylään tapaamaan lapsia ja nuoria, mutta saimmekin kuulla, että siellä "taistellaan" ja meidän suunnitelmamme muuttuivat jälleen kerran. Joustava joukkomme palasi ADRAn kampukselle lämpimän auringon alle ja harjoittelemaan ohjelmaa huomista varten. Paloilun, shoppailun ja kävelylenkkien jälkeen nautimme Annan maukasta ruokaa.

Illalla osa väestämme tutustui paikallisiin "naapureihimme" palloilun merkeissä, jotkut tekivät "kotitöitä" ja muutama keskusteli syvällisiä  omalla äidinkielellään. Päivä päättyi hartauteen ja  ajatukseen Jeesuksen rohkeudesta ja tilanteen herruudesta vangitsemisen hetkellä.  Meillä on mahtava Herra, joka hallitsee jokaisen tilanteen tänäänkin.

Mukava muutosten päivä. Mitähän huomenna mahtaa tapahtua?

Here we are!

Moikka vaan! Ollaan nyt tultu turvallisesti perille ja toistaiseksi kaikki hyvin. Hieman epaselvyyksia ohjelman kanssa, mutta kylla se tasta. (en osaa kayttaa tata konetta) Ollaan kotiuduttu hyvin ja huoneet on nyt jo mita on, kuitenkin avartava kokemus taas tiedossa. Mukavat saat olisi kiva saada, mutta alkaa pian ilta hartaus joten heippa ja myohemmin lisaa!

2012 NYT Albania kutsuu

Nurmin Majakan ja Tampereen kristillisen koulun NYT-kerho lähtee Albaniaan 30.3.2012. Päivitämme tänne blogiin jälleen mahdollisuuksien mukaan matkakuulumisia ja kuvia.



En gång till!



La yleisö ja esittäjät ryhmäkuvassa (esittäjät osin piilossa käsien takana)



Albaniasta NYT

Lauantai oli meidän viimeinen kokonainen päivämme Albaniassa. Päivä sujui leppoisissa merkeissä. Tiranassa on kaksi adventtiseurakuntaa, vierailimme toisessa päivällä ja toisessa alku illasta. Välillä kävimme viettämässä aurinkoista iltapäivää Tiranan "keskuspuistossa". Jälleen meille avautui uusi näkökulma tuohon kiehtovaan maahan ja kaupunkiin. Puistossa oli paljon lenkkeilijöitä ja koirien ulkoiluttajia. Katukuvassa käytännössä kaikki koirat ovat kulkukoiria, siksi oli yllättävää nähdä koiria talutettavan. Myöskään lenkkeilijöitä ei käytännössä katukuvassa näy. Meitä hieman hämmästeltiin, kun halusimme välillä kävellä paikasta toiseen, se kun on paikallisten mielestä hölmöä, noloa ja osoitus köyhyydestä.

Illalla pääsimme esittämään ohjelmamme vielä kertaalleen kirkkoon kokoontuneille lapsille. Ohjelma esitettiin jälleen ulkona ja se sujui jo rutiinilla, mutta silti innostuneesti ja tunteella. Lapset seurasivat ohjelmaa herkeämättä. Hyvä yleisö ja hyvä esitys. Lopuksi pidimme yhdessä lyhyen iltahartauden, jossa jokainen sai vuorollaan kertoa, mitä on kokenut menneen viikon aikana. Meillä suomalaisilla yhteinen nimittäjä taisi olla kiitollisuus ja ilo kaikesta kokemastamme ja näkemästämme Albaniassa. Olemme saaneet kokea Jumalan johdatusta ja varjelusta kaikessa projektimme ja matkamme aikana. Tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen ja syvä kiitollisuus täytti sydämemme.

Palattuamme majapaikallemme, tehtävänä oli syödä loput Annan herkut keittiöstä, pakata romppeemme ja siivota jälkemme. Nuorisomme käytti illan myös tehokkaasti syntyneiden kaveruuksien lujittamiseen ja uusien luomiseen paikallisten kanssa. Luotokuskimme Genti tuli hakemaan meitä sunnuntain puolella klo 2:35. Osa oli viellä liikkeellä vanhoilla silmillä, toisten nautittua jopa yli tunnin yöunista.

Lensimme Wienin kautta Helsinkiin. Jotkut käyttivät vaihtoajan Wienin kentällä nukkumiseen, toisten piipahtaessa Wienin keskustassa katsastamassa vanhan kulttuurikaupungin nähtävyyksiä. Niin tai näin, aika meni kuin siivillä, vaikka maassa olimmekin. Vielä viimeinen pomppu ja laskeuduimme turvallisesti kotimaan kamaralle su 24.4. klo 13:40, 10 min aikataulua edellä.

Iso kiitos koko ryhmälle upeasta viikosta. Jokainen voi olla ylpeä panoksestaan projektin onnistumiseksi. Saamme olla kiitollisia Jumalalle niistä lahjoista joita hän on meille antanut, ja antaa ne hänen käyttöönsä. Uskon että ottaa vielä jonkin aikaa, ennen kuin kaikki kokemamme ja näkemämme hahmottuu mielissämme kunnolla. Toivon, että matka käynnisti meissä prosessin, joka muovaa meitä kaikkia pysyvästi.

Prosessi ja projekti siis jatkuu.

Faleminderit!
-petri