Kolmas reissupaiva

Nain ne paivat menee. Kolmas reissupaiva alkaa olla takana, ja toinen kouluvierailu on onnistuneesti tehty. Reitti oli eilistakin hurjempi, valilla toivoi, etta olisimme olleet liikkeella helikopterilla. Tie oli tuskin bussimme levyinen ja paikoin bussiamme matalampi. Saimme avoimesta kattoikkunasta oliivipuun lehtia ja mantelipuun kukkia sisalle bussiin. Kuskilla oli onneksi rento ja varma ote ajamiseen, toisessa kadessa kannykka ja toisessa ratti. Hyvin nousi vanha mercedes serpentiinia ylos.
Koulu mihin menimme, oli pieni vuoristokoulu jossa on noin parikymmenta oppilasta. Liikuttavaa oli katsella, kuinka keskittyneesti he seurasivat ohjelmaamme. Etukateen rukoilimme viisautta ohjelmamme suunnitteluun ja sen toteutukseen, taalla olemme hammastelleet kuinka Jumala on vastannut rukouksiimme. Kolme esitysta olemme pitaneet, kaikki ulkona ja hyvin erilaisilla "lavoilla". Mutta lavasteet ovat taipuneet hyvin tilanteisiin.
Iltapaivalla poikkesimme hieman katsomassa Tiranan keskustaa ja kavimme shoppailemassa. Toiveet shoppiluun kaytettavasta ajasta vaihtelivat vartista yli kolmeen tuntiin. Kevyella kompromissilla tilanteesta selvisimme ja jatkoimme matkaa heti kun saimme heratettya kuskimme.
Tunnelma ja mieliala on vaikuttanut olevan hyva koko porukalla. Albaniassa piti varautua kaikkeen ja ruokien olla mita sattuu, mutta kiitos Annalle, porukka on lahinna potenut ahkya Annan herkkuja ahmiessaan. Huomenna jalleen kohti uusia seikkailuja, jos Herra suo. Vuorossa olisi ensimmainen iso koulu. Uutta ja jannaa siis luvassa.

Jumala on hyva ja hanen polkujaan on kiva kulkea! -"jojo" (vai majo?) = Petri